Vuoden Luontokuva 2008

Simo Mikkonen: Etelä-Suomen talvi

 

Pimeys ja sade nostivat öisen kaupunkimaiseman Pohjoismaiden suurimman luontokuvakilpailun voittajaksi.
 
Luontokuvauksen suosion kasvu heijastui voimakkaasti kilpailun tunnuslukuihin: voitosta tavoitteli kaikkiaan 6 560 kuvaa 694 kuvaajalta. Kuvaajamäärä kasvoi edellisvuodesta 22 % ja kuvamäärä 57 %. Osallistujista reilu viidennes oli naiskuvaajia. Ensimmäistä kertaa kilpailuun saattoi osallistua ainoastaan digitaalisilla tiedostoilla.
 
Esituomarointiin osallistui yhteensä 14 luontokuvauksen asiantuntijaa. Kukin työskentelypari sai tehtäväkseen valita omasta kilpailusarjastaan jatkoon 30 semifinalistia. Kilpailun päätuomariksi oli kutsuttu Lahden muotoiluinstituutin valokuvauksen lehtori Sakari Nenye. Hänen kanssaan lopputuomaristossa työskentelivät Suomen Luonto -lehden pitkäaikainen toimitussihteeri Ritva Kupari ja Laterna Magica -kirjagallerian omistaja, valokuvakirjallisuuden asiantuntija Mikko Pekari.
 
Päätuomariston tehtävänä oli valita kustakin 9 sarjasta sarjavoittaja ja yhteensä 21 kunniamaininnalla palkittavaa teosta. Vuoden Luontokuva 2008 -päävoittaja valittiin sarjavoittajien keskuudesta.
 
Vuoden Luontokuvaksi 2008 tuomaristo valitsi helsinkiläisen Simo Mikkosen kuvan Etelä-Suomen talvi. Ihminen ja luonto -sarjasta noussut voittaja esittää öistä kulkijaa sateisessa kaupunkilähiössä. Helmikuun ensimmäisenä lauantaina pimeys oli jo laskeutunut helsinkiläislähiöön ja katuvalot valaisivat kerrostalojen välistä sisäpihaa. Satoi vettä ja asfaltti oli märkä. Mikkonen lähetti emännän ulos kävelemään ja siirtyi itse kuvausasemiin kuudennen kerroksen parvekkeelle. Autot olivat sopivilla paikoilla luonnostaan, mutta kuvausmallilleen hän antoi liikkumisohjeet kännykällä.
 
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry luovutti voittajalle Finlandia-talon gaalaillassa 5 000 euron verovapaan rahapalkinnon. Yhteensä kilpailussa jaettiin yli 20 000 euron arvosta rahapalkintoja ja kuvien käyttökorvauksia. 
 
Tuomariston arvio:
”Kuva, joka herättää aistit. Ihminen ja ympäristö ovat luonnon armoilla – pimeys on läpitunkeva. Kuin elokuvan vakakuva, joka kuvastaa aikamme pahinta ongelmaa, ilmaston lämpenemistä. Kuvan sävymaailmassa - tummien ja vaaleiden suhteessa sekä keskeisessä roolissa olevassa niukassa harmaassa keskisävyssä - on aineksia klassikoksi. Kuvan vastakkainen lukusuunta antaa voimaa kuvan viestille. Luonto on kuvassa mukana luonnonilmiönä, jolle kuvan nimi antaa merkityksen. Muutoin kuva voisi olla kuvattu missä tahansa. Katulampuista heijastava valo kuitenkin symbolisesti kuvastaa, että toivoa on vielä olemassa.”
 
2008 > Vuoden Luontokuva